Karaten Historia
Legendan mukaan intialainen munkki Bodhidharma saapui Kiinaan 500-luvulla ja asettui asumaan Shaolinin luostariin. Huomattuaan luostarin munkkien huonon kunnon, hän esitteli heille liikesarjan lihasten harjoittamiseksi. Liikesarjat muodostivat perustan kaikkien itämaisten taistelulajien synnylle. Taidot kehittyivät munkkien puolustaessa luostariaan rosvojen hyökkäyksiä vastaan. Okinawan saarelle muutti 1400-luvulla Kiinasta useita kiinalaisten aseettoman taistelun mestareita, jotka opettivat edelleen taitojaan saaren asukkaille. 1600-luvulla japanilaiset valloittivat saaren ja määräsivät asekiellon. Taistelutaitoja oli harjoiteltava salassa japanilaisilta valloittajilta, sillä niiden harjoittelu oli kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. Näin syntyi Okinawa-Te, nykyaikaisen karaten esimuoto. 1900-luvun alussa japanilaisten suhtautuminen Okinawaan muuttui. Okinawa-Te, jota siihen asti oli harjoiteltu salassa, saatiin liitettyä jopa kouluopetukseen, tarkoituksenaan kehittää oppilaiden mieltä ja fyysistä terveyttä.
Nykyaikaisen karaten ja Shotokan-tyylisuunnan kehittäjä Sensei Gichin Funakoshi kutsuttiin vuonna 1922 Japaniin esittelemään taistelulajia, joka sai nimen karate, "kiinalainen käsi". Myöhemmin Sensei Funakoshi muutti kirjoitusmerkkiä siten, että karatea voitiin lukea "tyhjä käsi". Sensei Funakoshi painotti karatekan henkistä kehitystä lajin avulla. Hän kiteytti karaten filosofian lauseeseen "karatessa ei ole ensimmäistä hyökkäystä… karate ni sente nashi".
Kamppailulajien yhteisössä varsinkin Jigoro Kano, judon luoja, kerrotaan olleen niin vaikuttunut ja innokas oppimaan karatea, että Funakoshi Sensei päätti suostuttelujen jälkeen jäädä Japaniin opettamaan karatea. Näytökseksi alunperin suunniteltu matka olikin muodostuva elämäntehtäväksi Funakoshi Senseille, joka jäi matkan jälkeen pysyvästi Japaniin opettamaan ja tekemään karate-do:ta tunnetuksi. Myöhemmin myös useat muut tuon ajan okinawalaiset mestarit suuntasivat matkansa kohti Japania tekemään lajia tunnetuksi.
Pioneereina lajin maailmalle leviämisen osalta toimivat sekä japanilaiset emigrantit että miehittäjinä Japanissa budoa harrastaneet amerikkalaiset sotilaat. Harjoitelleet sotilaat veivät kotiinsa mukanaan tietoa ja taitoa judon, aikidon ja karaten harrastamisesta, jonka seurauksena ensimmäiset kutsut Yhdysvaltoihin suunnattavan lajiesittelyn ja opetuksen tiimoilta esitettiin japanilaisille budon mestareille 1950-luvun alkupuolella. Karatea maailmalla tunnetuksi tekivät edelleen 1950- ja 1960-luvuilla japanilaisten mestareiden Euroopassa ja Yhdysvalloissa järjestämät lajiesittelyt ja kurssit.
Suomeen karate levisi 60-luvun lopulla. Poriin laji saapui 1975 perulaissyntyisen Willy Ortizin (1940-2019) mukana. Sensei Ortiz oli harjoitellut karatea New Yorkissa japanilaisten valmentajien johdolla ja hän oli saavuttanut siellä 2.danin mustan vyön . Sensei Ortiz perusti Porin Shotokan karate Dojon ja hän toimi myös seuran päävalmentajana toistakymmentä vuotta luoden porilaiselle karatelle vahvan pohjan.
Shotokan Karate Do
Kun taitelija Hoan Kosugi suunnitteli tiikerin Shotokan Karaten-tyyli tunnukseksi, hän kertoi että Sensei Gichin Funakoshin esiintyminen salissa oli täynnä uskomattoman voimakasta tunnetta, joka toi hänen mieleensä tiikerin. Majesteetillinen sisäinen voima joka on Traditionaalisen Shotokan Karaten kulmakivi ei jäänyt todellisen taitelijan ja ystävän kokeneilta silmiltä huomaamatta, vaikka Sensei Funakoshi piilotti sen rauhallisen ulkokuoren alle. "Ainoa asia joka tuli mieleeni oli tiikeri" oli Hoan Kosugin kommentti.
Tehokaan itsepuolustustaidon lisäksi Traditionaalista J.K.A. Shotokan Karate-Do:ta harjoitellessa saa monia muitakin taitoja ja etuisuuksia. Se on varma tapa kohentaa omaa itseluottamustaan sekä parantaa keskittymiskykyä. J.K.A. Shotokan Karate-Do on taito joka opettaa niin vanhaa kuin nuortakin puolustautumaan rähinöitsijöitä vastaan, mutta opettaa myös vastuuta näiden uusien taitojen käytössä. Alussa harjoittelijat ohjataan oppimaan karatea kärsivällisesti askel askeleelta. Kun he ovat oppineet tekniikat, seuraavassa vaiheessa painetta lisätään ja he oppivat toimimaan sen alaisena.
Aloittelijan ensimmäinen rohkeuskoe on harjoituksissa vastaan tuleva "San Bon Kumite" eli kolmen askeleen taistelu. Saavuttamistaan taidoista harjoittelijalla on hyötyä muuallakin kuin salilla. Hän pystyy lähestymään muita tietyllä itsevarmuudella. Jokapäiväiset ongelmatkin tuntuvat helpommilta ratkaista.
Valmentajat ja seuratoverit usein motivoivat harrastajaa yrittämään parhaansa. Seurasta löytyy alle kymmenen vuoden ikäisiä lapsia, jotka ovat opetelleet ulkoa tusinoittain erilaisia liikkeitä ja tekniikoita, tai firman johtaja joka on vaihtanut pukunsa karatepukuun pudottaakseen ylipainoaan ja vähentääkseen stressiä, tai äiti joka haluaa kokea tyttärensä kasvamisen ja kehityksen liittymällä seuraan tyttärensä kanssa.
J.K.A. Shotokan Karate-Do karateseurassa siviilielämän roolit ja arvot unohtuvat. Seuran sisällä erilaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia ja tavoittelevat samaa hienoa päämäärää.
Yksi selvästi erottuva etu on J.K.A. Shotokan Karatessa verrattuna muihin urheilulajeihin, eritoten joukkuelajeihin. Jokainen harrastaja voi osallistua täysipainoisesti seuran toimintaan johon kuuluu mm. kilpaileminen. Ketään ei J.K.A. Shotokan Karatessa pistetä istumaan "vaihtopenkille" kuten joukkuepeleissä käy niille harrastajille, jotka eivät mahdu joukkueeseen. Jokaiselle harrastajalle annetaan mahdollisuus esittää kykynsä ja taitonsa muista riippumatta. Vaikka Shotokan Karate-Do onkin yksilölaji, se silti tyydyttää harrastajan tarpeen kuulua johonkin.
Harrastajat solmivat uusia ystävyyssuhteita toistensa kanssa. J.K.A. Shotokan Karate-Do parantaa harjoittelijan keskittymiskykyä. Harrastaja saa valmentajaltaan välittömiä palautteita virheistään joka tietysti motivoi harrastajaa olemaan erittäin keskittynyt harjoitusten aikana. J.K.A. Shotokan Karate-Do tarjoaa selviä kehittymisen mahdollisuuksia joita muuten tapaa harvoin nykypäivän harrastuksissa.
J.K.A. Shotokan Karate-Do vyöarvot ovat saavutuksia, joihin harrastaja yltää ainoastaan yksilö suorituksiensa ansiosta. Harrastaja oppii ja tottuu myös esiintymään yleisön edessä, sillä virallisten vyötestien aikana hän esittelee taitojaan muiden harrastajien ollessa yleisönä.
Jotkut ihmiset muuttuvat väkivaltaisiksi jos he tuntevat miehisyytensä tai arvokkuutensa loukatuiksi. Näitä tunteita pyritään vaimentamaan J.K.A. Shotokan Karatessa. Päinvastoin kuin ihmiset usein luulevat J.K.A. Shotokan Karate-Do ei opeta eikä valmista harrastajiaan hiljentämään tappelupukareita. Useimmissa tapauksissa tappelulta vältytään, kun hän huomaa karatekan itsevarman ja rauhallisen asenteen ja päättää olla haastamatta riitaa. Karatekat pystyvät kontrolloimaan aggressionsa ja purkamaan ne myönteisellä tavalla, seuran valmentajan valvonnassa.
Teksti kirjasta "Traditionaalisen Karate-Do:n Käsitteet ja Ihanteet". Kirjoittanut Shotokan Sensei Willy J. Ortiz: "Kun aloitamme karaten meillä on kaikilla samat ongelmat. Uskomme, että oma tilanteemme on huomattavasti kriittisempi ja erikoisempi kuin muiden. Siksi meidän täytyy jatkuvasti muistuttaa muita karatekoita, että emme voi lyödä makiwaraa,(= lyöntilauta), koska se voi satuttaa sormiamme, emmekä sitten voi soittaa kitaraa. Tai harjoitellessamme lyöntiä kasvoihin, jodan, ei saa yrittää niin kovasti, koska silmälasit voivat rikkoutua, jne.
Kun henkilö liittyy Shotokan karate-seuraan harjoitellakseen karatea hän tarvitsee ainoastaan normaalin hyvän ja terveen fyysisen kunnon, keskitason älykkyyden ja halun seurata Sensein ohjeita. Shotokan Sensei huomaa, jos harjoittelijalla ei ole kahta kättä tai hän käyttää silmälaseja tai on heikomman näköinen kuin muut.
Yksikään hyvä Sensei ei tarkoituksella luo tilannetta jossa harjoittelija loukkaantuu. Useimmiten kaikki nämä ongelmat ovat tekosyitä, joilla oppilas yrittää suojella itseään mielikuvilta joita hän on luonut karatesta näkemiensä elokuvien perusteella. Paras mitä hän voi tehdä on luottaa itseensä, luottaa Senseihin ja unohtaa mielikuvat joita elokuvat ovat hänelle luoneet".
"Oppilaat voivat parhaiten välttää loppuunkulumista ylläpitämällä realistista ja positiivista asennetta taistelulajeihin. Ole tarkkaavainen ja kurinalainen, mutta älä fanaattinen. Tule tietoiseksi erityistaidostasi. Opettele lajin historia ja mitkä ovat sen suuret persoonallisuudet. Lue kirjoja ja lehtiä lisätäksesi tietoisuuttasi lajista. Käy toisissa Dojoissa verrataksesi tyylejä. Ja tärkeimpänä, jos havaitset joitakin loppuunkulumisen oireita itsessäsi, aloita heti niiden korjaaminen. Muista, että vain sinä voit päättää, kuinka kauan kestät "
"Eli, kun henkilö tulee Dojolle hänen täytyy jättää ulos kaikki ongelmansa ja vajavuutensa. Dojolla on tilaa vain hänelle". "Useimmat ihmiset ovat saaneet täysin väärän kuvan karatesta elokuvien perusteella, joissa juuri väkivallalla on tärkein rooli. Nykykaraten isä, Sensei Gichin Funakoshi, sanoi että Karate-Do:n lopullinen tavoite ei ole korkeamman vyön saavuttaminen tai vastustajan voittaminen kilpailussa, vaan harrastajien luonteen parantaminen."
DOJO KUN
Karate Do perustuu ihanteisiin ja sääntöihin, joita karatekan tulee noudattaa elämässään.
Etsi luonteen täydellisyyttä
Ole uskollinen
Yritä
Kunnioita toista
Pidättäydy väkivaltaisesta käyttäytymisestä
SHOTO NIJU KUN
Sensei Funakoshin 20 ohjetta karate-Do:n harjoittelijalle.
1. Karate - Do alkaa ja loppuu kohteliaisuuteen.
2. Karatessa ei ole ensimmäistä hyökkäystä.
3. Karate on tie oikeudenmukaisuuteen.
4. Tunne ensin itsesi ja vasta sitten voit tuntea muut.
5. Mielen kehittäminen on tärkeämpää kuin tekniikan kehittäminen.
6. Pidä mielesi aina vapaana ja avoimena.
7. Epäonnistumiset johtuvat laiskuudesta.
8. Älä ajattele että voit oppia karatea vain Dojolla.
9. Karaten oppiminen kestää läpi elämän.
10. Löydä karate kaikesta mitä ikinä teetkään.
11. Karate on kuin kuuma vesi – se viilenee jos et pidä sitä lämpimänä.
12. Älä ajattele voittamista vaan ajattele että sinä et voi hävitä.
13. Muuntaudu vastustajasi mukaan.
14. Voitto riippuu kyvystäsi löytää vastustajasi heikot kohdat.
15. Kuvittele vastustajasi käsiä ja jalkoja kuin ne olisivat teräviä miekkoja.
16. Kotoa lähtiessäsi, ajattele että miljoonat vastustajat odottavat sinua.
17. Määrätyt asennot aloittelijoille, luonnolliset kehittyneemmille harjoittelijoille.
18. Katan harjoittelu on eri asia kuin todellinen taistelu.
19. Pidä mielessä seuraavat asiat:
voiman kontrollointi
jännityksen ja rentouden kontrollointi
rytmin ja nopeuden kontrollointia
20. Suunnittele miten voit soveltaa oppimaasi.
Japan Karate Association ja Porin Shotokan Karate
Japanin Karate Association (JKA) kuuluu yli 6 miljoonaa jäsentä. Se on maailman suurin itsepuolustustaitoja opettava koulukuntajärjestö maailmassa. JKA opettaa karatea traditionaaliseen Japanilaiseen tyyliin, painottaen voimakkaita asentoja sekä tehokasta perustekniikkaa. Yhtä tärkeässä roolissa ovat myös kata, eli tarkkaan määritellyt tekniikkajaksot, sekä kumite eli ottelutekniikka. JKA:n tavoite onkin edistää ystävyyttä eri kansakuntien välillä karate-do:n avulla.
Myös Suomessa on JKA:n opetusjärjestelmää seuraavia seuroja. Näissä seuroissa pidetään yllä vaatimuksia, mikä takaa parhaan mahdollisen laadun karaten opetuksessa. Kaikki valmentajat käyvät läpi koulutukset ämän laadun ylläpitämiseksi.
Porin Shotokan Karate Dojo on JKA Shotokan karatea opettava seura. Seuran päävalmentaja, Sensei Anssi Kaltevo 5.dan (5 asteen musta vyö) on tehnyt pitkän uran MM-tason karatetuomarina, arvokisamitalistien valmentajana sekä Suomen Karateliitossa lajipäällikkönä ja urheilutoimenjohtajana. Porin Shotokan Karate Dojo on perustettu vuonna 1975, ja sen perusti Sensei Willy J. Ortiz 7.dan, jo edesmennyt Suomen JKA Shotokan Karateliiton päävalmentaja.
Miksi olemme JKA:n opetusjärjestelmää seuraava seura?
Seuraavien etujen ansiosta voimme tarjota jotain mihin muut eivät pysty:
Maailmanlaajuinen yhteys
Oletko harkinnut muuttoa? Matkustatko paljon? Japanin Karateliiton seuroja löydät yli 80 maasta. Harjoittelu ja vaatimukset ovat standardoitu kaikkialla samoin. Voit treenata Thaimaassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa.. Joka paikassa saavuttamasi arvo tunnustetaan ja pääset sinulle sopiviin harjoituksiin. Kirjoja ja videoita myydään kaikkialla, joilla voit täydentää harjoitteluasi.
Laadukasta Opetusta
Opetus tapahtuu koulutettujen valmentajien toimesta. Yhtäkään harjoituskertaa ei suoriteta ilman, että paikalla olisi koulutettu ohjaaja
Opetuskertojen määrä
Vaikka harjoitukset ovat yleensä suunnattu tietyille vyöarvoille, voi harjoittelija halutessaan olla mukana lähes missä harjoituksessa tahansa. Peruskurssin harjoituksista on monesti hyötyä kehittyneemmällekin karatekalle. Porissa voit siis treenata viitenä päivänä viikossa, ja voit käydä esimerkiksi Tampereella treenaamassa. Lisäksi on mahdollista treenata vapaavuoroilla, jolloin johdettua opetusta ei ole, vaan jokainen voi niin halutessaan mennä itsekseen harjoittelemaan normaalitreenien lisäksi.
Erikoisharjoitukset
Erikois-seminaareja, harjoitusleirejä sekä erikoisharjoituksia järjestetään ympäri vuoden.